Kevään odotus alkaa pian

 

Vuodenkierron seuraaminen ja luonnossa tapahtuvien muutosten pieni juhlistaminen on ollut mun mielestä aina tosi kiehtovaa. Varsinkin, kun meillä täällä Suomessa on suht selkeät vuodenajat ja luonto muuttuu, eri kasveilla on omat sesonkinsa ja selkeän kierron voi havaita. Kun teini-ikäisenä tutustuin wiccalaisuuteen, omaksuin samantien vuodenkiertoon liittyvän syklin ja olen huomioinut wiccalaisten sapatteja myös omassa elämässäni. Toisinaan hyvin pienimuotoisesti, ja jossain elämänvaiheessa sapatit alkoivat saamaan vaikutteita myös muualta. 

Tällä kertaa kirjoittelen omasta pienestä talvijuhlastani, joka pohjautuu wiccalaisten viettämään Imbolciin, mutta on saanut vaikutteita myös mm. muinaissuomalaisten viettämästä Talvennapa-juhlasta sekä vanhoista suomalaisista perinnekalenterin pyhistä. Painotan vielä, että kirjoitukseni ei käsittele varsinaisesti mitään edellämainituista, vaan kerron henkilökohtaisista ajatuksistani jotka ovat saaneet inspiraationsa itseäni kiehtovista perinteistä. 

 

Talvijuhla. Sillä nimellä olen päättänyt kutsua omaa pikku perinnettäni. Se on alunperin lähtenyt muovautumaan Imbolcin vietosta, mutta en enää uskalla kutsua juhlaani tällä nimellä. Yhtäläisyyksiä toki löytyy edelleen, mutta uskon että perinne tulee muovautumaan vielä tulevaisuudessakin enemmän omaan elämään sopivaksi. Jos et ole aikaisemmin kuullut Imbolcista, niin esimerkiksi Thuilean Tuvasta löytyy hyvä kirjoitus suomenkielellä. Imbolc on myös kelttien juhlistama kevään juhla, jolla on vahvat juuret Irlannissa. Perinteeseen kuuluu mm. kevään jumalattaren Brigidin kunnioittaminen tai palvominen. (Lue lisää Brigidistä esim. Brigid: The Beloved Goddess of the Celts, Symbolism of Goddess Brigid ja The Goddess & The Green man - Imbolc / Candlemas)

Kynttilänpäivä on vanhan suomalaisen perinteen mukaan ollut ajankohta, jolloin sydäntalvi päättyy ja kevään odottaminen alkaa. Ajankohta on lähes sama, mitä Imbolcilla. Kynttilänpäivää vietetään 2. päivänä helmikuuta, kun Imbolcin ajankohta saattaa vaihdella 1. ja 2. päivän välillä. Juuri muuta yhteistä näillä kahdella ei ole. Nykyään kynttilänpäivä mielletään hyvin vahvasti kristilliseksi perinteeksi. 

 

Muinaissuomalaisten juhlistama Talvennapa sijoittuu hieman varhaisempaan ajankohtaan, noin tammikuun puoleen väliin. Karhunkansan verkkosivuilta löytyy kattava kirjoitus Talvennavan juhlistamisen perinteistä. Talvennapa on siitä erikoinen juhla, että siinä käytännössä juhlitaan "ruotuun palaamista": jos joulunvietto on vähän venähtänyt, viimeistään nyt tämän juhlan jälkeen alkaa arki ja raskas puurtaminen. Se on myös hyvin symbolinen juhla, jota juhlitaan mahdollisuuksien mukaan oman yhdyskunnan kanssa. Valon palaaminen on iso teema myös Talvennavassa.

Mä itse ajattelen, että arjen keskellä täytyy olla pieniä merkkipaaluja joita odottaa. Se rytmittää elämää ja tuo uutta sisältöä. Siksi olen halunnut ottaa ns. ylimääräisen juhlapäivän omaan kalenteriini, vaikkei Suomessa yleisesti ole tapana tähän aikaan vuodesta suuremmin juhlistaa mitään. Ehkä laskiainen on jonkinlainen arkea rikkova päivä, mutta merkitykseltään hyvin erilainen. Omaa talvijuhlaani olen päättänyt viettää tammi- ja helmikuun vaihteeseen osuvana viikonloppuna, sillä haluan oikeasti nauttia päivästä ja tehdä jotain spesiaalia. Esimerkiksi näin opiskeluaikana mulla on monesti luentoja iltaisin, enkä halua viettää arjen rutiineja rikkovaa merkkipäivää koneella istuen kuten kaikkina muinakin päivinä.

 

Vaikka helmikuu on mulle vielä talvikuukausi, ja haluan voida nauttia talven aktiviteeteistä vielä helmikuun ajan, niin ajatukset saavat pikkuhiljaa lähteä lipumaan kohti kevättä. Imbolcissa ja Talvennavassa teemoina ovat joulun ja talven pois siivoaminen kodista, mutta henkilökohtaisesti haluan vielä nauttia talvisista elementeistä. Joulukoristeet kerään yleensä pois loppiaiseen mennessä, mutta esimerkiksi valoketjut, lyhdyt ja talviset sisustustekstiilit saavat vielä jäädä. Mulla on muutamana vuotena ollut ikkunoissa lumihiutaleen muotoisia kolmiulotteisia tarroja, ja nekin saavat olla paikallaan vielä helmikuun ajan. En halua kiirehtiä kevääseen. 

Valon lisääntymisestä sen sijaan nautin nykyään. Nuorempana kärsin vahvasti kevätmasennuksesta, ja kirkkaana paistava aurinko saattoi saada minut purskahtamaan itkuun. Mua masensi lumen alta paljastuva maa, joka mielestäni muistutti enemmänkin jotain mätänevää, kuin merkkiä uudesta kasvusta. Myöhemmin olen löytänyt kevään tulemiselle uutta merkitystä, ja se on auttanut minua pääsemään yli synkistä ajatuksista. Ajatus siitä, että vanhan on kuoltava jotta uutta voi kasvaa tilalle, on ollut hyvä ohjenuora.

Erilaiset jumaltarustot on mielestäni kiehtovia ja niitä on kiinnostavaa lukea, mutta ajattelen itse hahmot edemmän myyttisinä ja symbolisina olentoina. Jumaltaruista ja -hahmoista voi voimaantua ja inspiroitua ja erilaisia rituaaleja voi suorittaa symbolisessa mielessä, mutta henkilökohtaisesti vierastan ajatusta siitä että hahmoja alettaisiin personoimaan symboliikan ulkopuolella, tai että nämä hahmot nostettaisiin jollain tavalla ihmisen yläpuolelle. Erityisesti keltit palvovat kevätmenoissaan jumalatar Brigidiä, joka on mm. hedelmällisyyden jumalatar. Olen ammentanut jonkin verran inspiraatiotani myös Brigidiin liittyvästä jumaltarustosta ja sitä kautta löytänyt merkityksellisyyttä talven juhlaani.

 

Symbolisella tasolla luontoäidin voi ajatella olevan tällä hetkellä raskaana oleva Brigid jumalatar. Hänen lapsensa on Kevät, joka tällä hetkellä uinuu piilossa muiden katseilta, mutta tiedämme, että se on tulossa. Ehkä luonnosta voi löytää jo jotain merkkejä Kevään tulemisesta, mutta todennäköisesti vielä on liian varhaista. Varsinkin tällä hetkellä, kun olen raskaana itsekin, koko tämä ajatusmalli on saanut aivan uutta perspektiiviä. Pystyn jollain tavalla samaistumaan raskaana olevaan Brigidiin. Ja ylipäätään koko siihen ajatukseen uuden tulemisesta. Ehkä juuri tästä syystä tämä pyhä tuntuu nyt erityisen merkitykselliseltä.

Olen koonnut muutamia ajatuksia siitä, millä tavoin talvijuhlaani voisin juhlistaa. Mikäli juhlit itse esimerkiksi Imbolcia tai muuta vastaavaa talvenaikaan sijoittuvaa juhlaa tai sapattia, niin käytä ihmeessä hyväksesi näitä ideoita. Olen saanut inspiraatiota listaani tutkimalla mm. tapoja viettää Imbolcia, mutta joihinkin asioihin olen saattanut tehdä pieniä itselleni paremmin sopivia muutoksia.

Unelmakartta
Luo unelmakartta tulevalle keväälle ja kesälle. Mitä odotat? Mitä haluaisit tehdä tai kokeilla? Minne haluaisit matkustaa? Haluaisitko kotiisi jotain uutta? Millaisilla ajatuksilla haluat täyttää pääsi? Onko elämässäsi erityinen ihminen tai ihmisiä, joiden kanssa haluaisit viettää aikaa? Tee visuaalinen unelmakartta esimerkiksi leikekuvista, valokuvista, piirtämällä ja kirjoittamalla. Käytä sekatekniikkaa jos haluat. Kerää kuvia, jotka inspiroivat sinua jollain tavalla. Tyyli on vapaa. Pääasia on, että unelmoit.

Hetki luonnossa
Lähde kävelylle luonnonhelmaan. Se voi olla metsä tai ihan vain puisto joka on lähellä, mutta olisi hyvä että saat muodostettua sisäisen rauhan. Ota halutessasi kamera mukaan. Tarkkaile, näetkö vielä mitään merkkejä kevään tulemisesta. Tarkkaile kaikenlaisia kiinnostavia asioita, kiinnitä huomiota yksityiskohtiin. Älä kiirehdi. Voit ottaa mukaan myös muistiinpanovälineet ja lämmintäjuomaa termospullossa, istua alas ja kirjoittaa ajatuksiasi. 

 

Kevätsiivous
Järjestä kotisi siistiin kuntoon. Pyyhi pölyt ja pese lattiat. Siivoa vaatekaappisi, käy läpi turhia tavaroita joista voisit luopua. Mikäli joulusta löytyy vielä merkkejä, siivoa ne viimeistään nyt pois. Talvisista elementeistä on kuitenkin lupa vielä nauttia. Tuo kukkia kotiin muistuttamaan kevään tulemisesta.

Päästä luovuutesi valloilleen
Luo kuva jumalatar Brigidistä esimerkiksi piirtämällä tai maalaamalla. Voit toteuttaa myös valokuvausprojektin ja viimeistellä kuvasi kuvankäsittelyllä. Vaihtoehtoisesti voit myös tehdä paperinuken tai yhdistää lehtileikkeitä. Käytä halutessasi useaa eri tekniikkaa. Voit toteuttaa hahmosi myös ompelemalla tai neulomalla tai muulla käsityötekniikalla. Ehkä teet jumalattarelle myös vaatteita?

Kevään värit
Inspiroidu kevään väreistä ja päästä luovuutesi valloilleen. Hempeät pastellisävyt kuuluvat kevääseen, mutta myös Brigidin värit punainen, oranssi, keltainen ja valkoinen. Tee esimerkiksi meikki käyttäen näitä värejä. Väritä värityskirjaa. Yhdistä värimaailma edelliseen luovuusprojektiin. Vain taivas on rajana. 

 

 

Kirjoita päiväkirjaa
Pysähdy miettimään uudelleen syntymistä ja kirjoita ajatuksiasi ylös. Mieti, mitä valon lisääntyminen merkitsee. Kirjoita ylös huomet ja murheet joista haluat luopua ja polta ne kynttilän liekissä. Mieti itseäsi: millä tavalla sinä voisit kehittyä tai uudelleen syntyä? Millaiseksi ihmiseksi haluaisit tulla? Anna ajatuksiesi virrata. Lue tarotkortteja tai nosta voimakortti. Mitä ne kertovat? Mitä ajatuksia kortit herättävät? Voit etsiä myös netistä self growth -kysymyksiä ja vastata niihin.

Hemmottelu
Laita kynttilöitä palamaan lisääntyvän valon symboliksi. Mikäli sinun on mahdollista päästä saunaan, sauno oikein kunnolla. Tee jalkakylpy. Hemmottele itseäsi kasvo- ja hiusnaamioilla, kuorinnalla ja millä tahansa hemmottelutuotteilla joista itse nautit. 

Askartelu
Tee Brigid's Cross tai Imbolc Herbal Ice Lantern

Juhlapyhiin kuuluu aina tietenkin ruoka ja juoma, joten muista nauttia myös niistä. Voit valmistaa joko lempiruokaasi, tai miettiä ajanjaksolle tyypillisiä ruokia. Suomessa toki eletään talvella pitkälti varastokasvisten (ja lihan, jos se ruokavalioon kuuluu) varassa, joten ruoka voi olla niinkin yksinkertainen kuin sosekeitto. Voit luoda oman merkityksesi ruualle, kunhan se on jotain mistä nautit.

Asiaa kertyi jälleen enemmän mitä ajattelin, mutta jos jäit kaipaamaan vielä lisää ideoita talvijuhlan tai Imbolcin viettoon, kurkista esimerkiksi tämä YouTube video: What is Imbolc and how to celebrate it?

Tuiskun, lumen, vilun ja pakkan
kyllä minä saatan matkaan.
Ole lämpemäs, ja älä syö,
josta kylmätauti sinun lyö.
Ano löytyy ja iske suonta,
karta jalgast, kuin vaivaa monta.

- Mikael Agricola: Rucouskiria Bibliasta, 1544

 Monista vanhoista perinteistä huokuu tänä päivänä se, että ne ovat auttamatta vanhoja. Monista perinteista huokuu tietynlainen maalais- tai talonpoikaisromantiikka, eikä se ole mikään ihme jos historiaa katselee taakse päin. Suomi on teollistunut verrattain myöhään ja elämä pyöri pitkään maatalouden ja viljelyn ympärillä. Ilmastonmuutos ei ollut huolenaihe samalla tavalla mitä tänä päivänä. Maailma on avartunut niin saatavilla olevien tuotteiden puolesta kuin myös monelta ideologialtaan. Muunmuassa näistä syistä koen itse tarpeelliseksi sen, että vanhoihin perinteisiin ei tule juuttua, vaan maailman muuttuessa myös perinteitä on lupa muuttaa. Vanhoista asioista on ihanaa inspiroitua, ja joskus on mukavaa vain kokeilla tuota vanhanaikaista elämää pienimuotoisesti. Näitä hetkiä tehdään ja eletään itseä varten, ja siksi niistä on lupa tehdä myös itsensä näköisiä.