Katsaus vuoteen 2021

Nyt, vielä ennen kuin kouluaherrus taas alkaa, tehdäänpä tämä pieni katselmus kuluneeseen vuoteen. Vuosi sitten vietimme uutta vuotta Kotkassa ystäväpariskunnan luona, ja railakkaaseen iltaan sisältyi myös kaikenlaisten lupausten ja ennustusten tekeminen. Vuoden takaisiin lupauksiini kuului punaisesta lihasta luopuminen ja klassinen "terveemmät elämäntavat", joka on ollut uuden vuoden lupaukseni niin kauan kuin jaksan muistaa. Punaista lihaa ei ole ollut ikävä, eikä se ole enää lautaselleni palaamassa, mutta elämäntavoissa riittää edelleen työstämistä.

TAMMIKUU

Tammikuu 2021 scrapbookissani

 

Tammikuu strattasi hyvin terveyspainotteisesti. Kun teen itselleni lupauksia (oli aihe mikä tahansa) lähden aina alussa toteuttamaan sitä täysillä. Tammikuussa söinkin superterveellisesti, ulkoilin paljon, olin 100% herkkulakossa koko kuukauden ja osallistuin myös vegaanihaasteeseen ensimmäistä kertaa. Täysin vegaanista ruokavaliota en noudattanut, mutta haasteen myötä löysin paljon uusia, hyviä arkireseptejä ja tutustuin vegaanisiin vaihtoehtoihin perus elintarvikkeissa. Opettelin syömään sieniä!

Suoritin elämäntapamuutostani pitkälle kevääseen, ehkä alkukesäänkin asti, enkä mitenkään kovin terveellä tavalla. Tammikuun superstartin jälkeen tulokset eivät näkyneet ulospäin eikä puntarin lukema ollut muuttunut puolta kiloa enempää, ja se oli minulle pieni henkinen takapakki. Kuvioihin tuli parin kuukauden mittainen Nutrilett-pussikeittodieetti ja kaikkea muuta ylisuorittamista. Parhaimmillaan sain painoa pudotettua viisi kiloa, mutta kaiken sen itseltä kieltämisen jälkeen kilot tulivat nopeasti takaisin.

Myöhemmin olen lukenut paljon ns. laihdutuskulttuurin haitoista ja havahtunut siihen, miten myrkyllisillä keinoilla elämäntapamuutosta joissain paikoissa markkinoidaan, ja siksi yritän tänä vuonna pyrkiä pois suorittamisesta ja sen sijaan sallia itselleni enemmän asioita.

Aloin tammikuussa tekemään myös scrapbook-tyylistä muistikirjaa muistojen tallentamiseen. Koin kuitenkin valokuvien tilaamisen muualta työlääksi, toimitusaikojen takia en voinut tehdä kirjaani silloin kuin siihen olisi ollut inspiraatiota ja tulostimella tulostetut kuvat olivat sangen huonolaatuisia. Lisäksi elämässä ei tapahtunut juuri opintoja kummempaa. Into laantui jo helmikuun lopulla. 

HELMIKUU

Ystävänpäivä

Helmikuussa olen ilmeisesti kokenut hieman yksinäisyyttä, sillä ystävänpäivää odotellessa olin scrapbookiini askarrelut useita sivuja jonne olin liimaillut muistoja parhaiden ystävien kanssa menneiltä vuosilta. Ystävänpäivää vietin mieheni kanssa. Lähdettiin ulos syömään ja jatkettiin iltaa vielä baarissa. Ei oltu vallitsevan tilanteen takia käyty ulkona aikoihin, ja oli mahtavaa laittaa vähän parempaa päälle, meikata ja laittaa tukkaa. Ravintolassa söimme oikein pitkän kaavan kautta; alkuruuat, pääruoka, jälkiruuat ja nautittiin pullo viiniä. Ravintolat saivat pk-seudulla olla auki klo 22 asti, ja pilkkuun asti meillä menikin. Kotiin päästyä mies paineli suoraan nukkumaan, mutta itse hyvässä hiprakassa jatkoin iltaa ja laittelin ystävälleni Ouluun hyvin humalaisia videoita pitkin yötä... :D

Helmikuussa aloin myös haaveilla rastoista. Samainen haave on aina säännöllisesti käynyt mielessäni, unohtunut ja taas palannut myöhemmin, mutta tällä kertaa ajatus ei tuntunut hällittävän. Niinpä päätin, että nyt hankin takut. Tilasin pidennykset Marrasdreaksilta helmi-maaliskuun vaihteessa, ja kesäkuussa hiuskuontaloni koki muodonmuutoksen. Muutoin helmikuun osalta puhelimeni on täynnä lähinnä ruokakuvia.

MAALISKUU

Maaliskuu, Sannin synttärit

Maaliskuussa näin ystäviä pitkästä aikaa. Juhlittiin Sannin synttäreitä Tampereella. Myös Henna Oulusta tuli paikalle. Nämä kaksi on mun pitkäaikaisimmat ystävät, ja hieman harmittaa että kaikki asutaan eri paikkakunnilla. Meillä oli kuitenkin superhauskaa, ja onnistuttiin ajoittamaan juhlat viimeiselle viikonlopulle ennen kuin ravintolat menivät kiinni. Käytiin synttäreiden kunniaksi ulkona syömässä, mutta baareihin ei kehdattu lähteä. Todennäköisesti porukkaa olisi ollut reilusti liikkeellä alkavien rajoitusten vuoksi.

Näihin aikoihin halusin myös kehittää omaa tyyliäni pukeutumisen suhteen. Olin kantanut goottityyliä uskollisesti viidentoistavuoden ajan, mutta nyt aloin kaipaamaan vaihtelua. Ehkä kotiin eristäytyminen puolestapuhui mukavempien ja käytännöllisempien vaatteiden puolesta, ehkä se on tämä ikä, ehkä ylipäätään vaihtelun kaipuu. Viime keväästä alkaen vaatekaappiini on joka tapauksessa alkanut hiipiä enemmän hippityylisiä vaatteita maanläheisissä sävyissä. Tällä tampereen reissulla kävin mm. Aurinkokaupasta shoppailemassa kassillisen uusia vaatteita, ja pian sen jälkeen Helsingissä samassa liikkeessä.

Ihastuin valtavasti mm. tähän metsänvihreään keijukaishameeseen ja taskuvyöhön, joiden kanssa pidin jotakin rentoa ja neutraalia paitaa.

 

HUHTIKUU

Huhtikuun osalta mun puhelimesta ei löydy juuri muita kuvia, kuin ruokakuvia. Kauheen selkeet muistikuvat ei oo tästä kuukaudesta, mutta kaikesta päätellen mulla on ollut aika kova buusi päällä elämäntapamuutoksen parissa. Oon syönyt pussikeittoja ja tuoreita kasviksia, mikä pussikeittojen ohella oli sallittua (ja jopa suotavaa) mutta kuten näkyy, jopa kasvikset on pitänyt punnita "ettei vaan syö liikaa". Huhtikuussa sain maagisen 5 kilon pudotuksen tehtyä, ja palkitsin itseäni siitä hyvästä hemmottelutuotteilla. Pussikeittodieetin loputtua kaikki kielletty palasi jälleen ruokavaliooni, ja paino tuli nopeasti takaisin.

Huhtikuu

TOUKOKUU

Toukokuussa ensimmäinen lukuvuosi ICT-opintojen parissa tuli täyteen, ja pääsin amk-opiskelijan pitkälle kesälomalle. Vaikka otinkin muutamat kesäkurssit lomani ratoksi, aikaa vapautui aivan valtavasti. Toukokuussa mm. juhlistimme vappua kotosalla, ja mä paistoin munkkeja ensimmäistä kertaa. Vappupallon olen halunnut joka vuosi, ja vuonna 2021 mulla oli Paavo Pesusieni pallo. Olen ulkoillut valtavasti, lähes päivittäin. Ihastuin meidän lähiympäristöstä löytyviin metsiin ja "etanapolulla" kävin usein kävelemässä ja ihailemassa luontoa. Innostuin geokätköilystä ja löysin sen myötä uusia kiinnostavia paikkoja ihan läheltä. 

Aloitin luonnonyrtti-harrastuksen kevyesti. Mulla on valtavasti kirjoja aiheesta, ja olen monena vuotena halunnut lähteä kokeilemaan yrttien keruuta ja niiden hyödyntämistä arjessa. Aloitin kevyesti ja kävin keräämässä nokkosta, jota säilöin mm. kuivaamalla ja pakastamalla. Nokkosesta tehtyä viherjauhetta olen käyttänyt mm. smoothien seassa, samoin kuin pakkasessa olevaa nokkosta. Siitä olen tehnyt myös nokkoslettuja.

Kevään tullen ja vapaa-ajan kasvaessa innostuin kaivamaan myös kamerani esille ja otin makrolinssin kunnolla käyttöön. Luonnossa viihdyin paljon, joten luontoaiheisia kuvia tuli otettua reilusti. Kävin myös Roihuvuoren kirsikkapuistossa kuvaamassa kirsikankukkia, kun ne olivat vielä parhaassa loistossaan.

KESÄKUU

Kesäkuussa mulla vihdoin oli aika hiusten takutukseen! Tätä päivää olin odottanut ihan sairaasti, ja vaikka mun oma tukka onkin suht ohut ja takut siksi näin alkuun pienimmät/ohuimmat mahdolliset, niin olen ollut hiuskuontalooni todella tyytyväinen enkä ole katunut tätä päätöstä. Ajan saatossa takut tiivistyvät ja paksuuntuvat. Vietin samalla mukavan Tampere-päivän Sannin kanssa, käytiin terassilla ja kiertämässä kirppareita ja illaksi junailin itseni kotiin.

Takut: ennen ja jälkeen

Kesäkuussa teimme Sannin kanssa vastavierailun Ouluun, kun maaliskuussa nähtiin tyttöjen kanssa Tampereella. Vaikka meillä oli superhaustaa, niin reissusta on jäänyt tosi vähän kuvia muistoksi. Oulussa ei koronarajoitukset olleet samaa luokkaa, mitä ne Etelä-Suomessa olivat siihen aikaan, ja otettiin kaikki ilo irti siitä että pääsiin pitkästä aikaa mm. yökerhoihin ja saatiin bailata aamuyön pikkutunneille saakka. Reissun ajankohdalle sattui myös todella ihana, kesäinen sää ja koko kaupunki oli todella elossa. Nautin reissusta ihan sairaasti ja pieni Oulu-ikäväkin reissun päätteeksi taisi iskeä.

Oulussa

Muutoin kesäkuuhun kuului hyvin samankaltaiset harrastukset, mitä toukokuullekin: paljon ulkoilua, geokätköilyä, luonnossa liikkumista, valokuvailua ja ylipäätään kesästä nauttimista. Juhannusta vietimme Jämsässä ystäväpariskunnan luona aika perinteisissä merkeissä: saunoen, syöden ja juoden. Kesäkuun aikana ehdin piipahtaa myös Haminassa sukulaisteni luona, käydä nauttimassa rantatunnelmasta Haminan pitkillä hiekoilla ja otin asuntokuvia tädilleni.

HEINÄKUU

Heinäkuu on myöskin ollut täynnä kaikenlaista touhuamista, olen jaksanut käydä vähän siellä sun täällä. Aurinko helli kesällä joten vietin suht paljon aikaa rannoilla. Kävin monesti mm. Hietaniemen rannalla sekä Munkkiniemen rannalla, ja kävin testaamassa myös Westendin rannan Espoossa. Suosikikseni näistä nousi ehkä Munkkiniemen ranta, koska se on lähellä eikä siellä ollut ihan niin paljoa väkeä mitä esimerkiksi Hietsussa. Heinäkuussa myös Hennalla oli kesäloma, ja hän teki vastavierailun Oulusta minun luokseni.

Kävin kahviloissa, söin tuoreita marjoja ja herneitä, istuskelin kallioilla kirjan kanssa ja nautin kiireettömyydestä. Veljeni kanssa kävin mm Tropicariossa, Korkeasaaressa, Linnanmäellä, museoissa, maistettiin kuplavohveleita ja kuplateetä Triplan Kuplavohvelikahvilassa, seikkailtiin Suomenlinnassa ja istuttiin terasseilla. Veljeni on kyllä best, kun hän lähtee mun kanssa mielellään seikkailemaan milloin minnekkin.

Loppukuusta lähdin mieheni kanssa Kolille hänen suvun mökille, ja seikkailut jatkuivat siellä. Tutustuttiin Lieksan kaupunkiin, kiivettiin Ukko Kolille, vierailtiin museoissa ja tutustuttiin luonnon maagisiin paikkoihin kuten pirunkirkkoon. Käytiin Pikkukilin eläintarhassa. Tällä reissulla sää ei ollut ihan niin suotuisa, vaan rankat sadekuurot yllättivät aina paikkapaikoin ja viilensivät ilmaa. Reissu oli kuitenkin mielestäni todella onnistunut ja nautin siitä, että myös mieheni lähtee välillä kanssani vähän seikkailemaan.

ELOKUU

Elokuussa lähdin jälleen käymään Tampereella huollattamassa takkujani, ja toki samalla reissulla nähtiin Sannin kanssa. Aika pian tämän reissun jälkeen ponkaisin vanhempieni luokse Karkkilaan tyhjentämään marjapensaita, ja sain sieltä pakkasen täyteen punaista ja mustaa viinimarjaa, karviaista ja raparperia. Lähdettiin mieheni kanssa Kotkaan Dark River festareille kahdeksi päiväksi, ja juhlin samalla synttäreitäni. Anoppi oli tehnyt minulle kakun ja käytiin sitä sunnuntaina, virallisena synttäripäivänä syömässä. Festarit oli huikea kokemus pitkän tauon jälkeen, ja mielekkäin esiintyjä itselleni oli Moonspell jota olen fanittanut teinivuosistani asti. 

Sain omilta vanhemmiltani synttärilahjaksi yön Katajanokan vankilahotellissa, ja lähdettiin mieheni kanssa viettämään luksusviikonloppua Helsinkiin. Kävimme illalla  drinksuilla cocktail-baarissa.

Lopetin kesälomani paria viikkoa aikaisemmin, ja menin jälleen kuvankäsittelijäksi töihin syksyksi. Kesä oli ollut niin täynnä kaikenlaisia rientoja, että aloin olla aika loppu niin henkisesti kuin fyysisestikin. Lupasin tehdä niin paljon lauantaivuoroja, mitä vain tarvitsee, ja teki kyllä ihan hyvää rauhottua jälleen velvollisuuksien äärelle. Koulu alkoi elokuun lopulla, ja sitäkin olin odottanut jo niin kuumeisesti, että olin hakenut kirjastosta ruotsin kirjoja jo paria viikkoa ennen kurssin alkamista.

 

SYYSKUU

Syyskuun valokuvia katsellessani puhelimessani toistuu jälleen tuttu teema: takaisin ruotuun, eli suurin osa kuvista on ruokapäiväkirjaa varten otettuja ruokakuvia. Yllättävän paljon kaikenlaista on kuitenkin myös syyskuussa tapahtunut, vaikka arkipäivät täyttyivätkin työn ja opiskelujen yhdistelmästä. 

Syyskuussa saapui tilaamani kuitutakku-lisäkkeet, joilla sain hiuskuontaloani näyttämään hieman tuuheammalta. Kuitutakut on varsin helppo ja myös nopea kiinnittää omiin takkuihin, joten olen pitänyt niitä lähinnä viikon kerrallaan, jos olen ollut lähdössä jonnekin. Takkujen kanssa päänahka on hyvä pestä noin kerran viikossa, ja ilman lisäkkeitä peseminen on paljon helpompaa.

Päätin aloittaa myös uintiharrastuksen uimahallissa. Alkuun olin hieman epävarma, että voikohan uimahalliin edes mennä rastojen kanssa, ja viime kerrastakin uimahallissa on niin monta vuotta että en osannut käyttää edes pukukaapin avainta, mutta onneksi ystävällinen mummo opasti alkuun. Pidin uimisesta paljon, ja nyt käyn jo paljon varmemmin mielin uimassa. Takutkaan ei ole varsinaisesti ongelma, ja ilman lisäkkeitä saan hiuskuontaloni juuri ja juuri sullottua uimahatun sisään. Ainut miinuspuoli harrastuksessa on se, että kaikenkaikkiaan harrastus on varsin aikaavievä kaikkine peseytymiseen, saunomisineen yms. ja koulu- + työkiireiden takia en välttämättä ehtinyt käydä edes kerta viikkoon.

Syyskuun kohokohta oli kuitenkin Iik Week Linnanmäellä, jonne mieheni lähti mukaan. Ihan kaikkiin kauhulaitteisiin ei ehditty jonojen takia, mutta suurimpaan osaan kuitenkin. Lisäksi alueen tunnelma kaikkine koristeluineen oli viehättävä, ja putiikeista tarttui mukaan mm. pieni hämähäkkipehmo ja pääkalloin koristeltu mustekynä. Mieheni voitti meille jättimäisen Dumle-laatikon ruletista.

LOKAKUU

Yksi lokakuun kohokohtia oli Pakanalliset syysmessut, jonne osallistuin tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Olin monina, monina aikaisempina vuosina seurannut tapahtumaa somessa ja harmitellut, kun itse asuin niin kaukana. Viime vuonnahan messut järjestettiin verkossa koronatilanteen takia, mutta tällä kertaa päästiin onneksi paikan päälle. Ostin lipun sunnuntaille, sillä olin edelleen luvannut olla kaikki lauantait töissä, plus en ollut aivan varma millainen tapahtuma on kyseessä joten lähdin ns. tiedustelumatkalla. Ihastuin tapahtumaan täysin, ja ehdottomasti aijon tänä vuonna osallistua uudelleen ja koko viikonlopun tiketillä, mikäli tapahtuma taas järjestetään!

Muutoin lokakuu meni lähinnä tunnelmoidessa kynttilöiden, teen ja kirjojen parissa. Myös askarteluista innostuin jälleen, ja aloin tekemään bullet journalia liittyen lähinnä opiskeluun, mutta toki myös työt ja muut vapaa-ajan pakkomielteet (ruoka ja liikunta) saivat paikkansa kirjassa. Olen muistanut myös hemmotella itseäni mm. Kaamos Cosmeticsin Corpse Paint - kasvonaamioilla! Ennakkotilasin naamioita jo keväällä, ja tilaus saapui perille syksyn aikana.

Lokakuun viimeisenä viikonloppuna vietimme Hennan kanssa Halloweenia. Lähdin jälleen käymään Oulussa, ja otin pitkän viikonlopun sitä varten. Alunperin työsopimukseni piti loppua lokakuun aikana joten olimme uskaltaneet reissua suunnitella. Työsopimusta kuitenkin jatkettiin vielä, mutta sain pitää viikon vapaata tätä reissua varten. 

Oulun reissu alkoi jo torstai-päivänä, ja sunnuntaina puolenpäivän aikaan lähti juna takaisin. Meininki oli aikalailla rai rai, ja lauantaina kun piti nähdä myös muita Oulun ystäviä halloween juhlien merkeissä alkoi kisaväsymys olla jo läsnä. Halloween asuni teemana oli hämähäkit ja hämähäkin verkko, mutta mitään sen selkeämpää suunnitelmaa ei ollut. Asu syntyi hyvin pitkälti siinä hetkessä soveltaen, ja lopputulemana liimaa löytyi aivan joka paikasta. Mutta hauskaa oli! Ihan näin railakkaita reissuja en kuitenkaan kamalan useasti jaksaisi, ja tästäkin reissusta palautumisessä kesti ainakin viikko.

 

MARRASKUU

Marraskuun 6. päivänä vietettiin Suomenlinnassa Muinaissuomalaista kekrijuhlaa, joka oli ollut kalenterissani myös pitkään. Lähdin tapahtumaan puolisoni kanssa, ja mukaan lähti myös tuttavapariskunta. Tapahtuma alkoi jo varhain päivällä ja ohjelmaa riitti myöhälle asti, mutta kaikenlaisen säätämisen ja sumplimisen myötä ei päästy paikalle ennen pimeän tuloa. Käytiin samana päivänä aikaisemmin Totentaz-storen järjestämässä Halloween pop-up myyntitapahtumassa, josta ostin mm. hirvenhammas-korvakorut ja kaikkea muuta pientä kivaa. Käytiin syömässä ja lähdettiin suuntaamaan kohti Suomenlinnaa. Ehdittiin puolisoni kanssa käydä askartelemassa omat kekripukit ennen kuin ystävät saapuivat paikalle. Mihinkään sisä-tapahtumiin emme päässeet, kun kaikilla ei ollut koronapasseja, mutta olimme varautuneet reissuun omalla viinipullolla joten ulkonakin oli ihan mukavaa.

Kekripukin poltto oli upea ja näyttävä ohjelmanumero. Suomenlinnassa oli ehkä vähän liikaa väkeä omaan makuuni, mutta lopulta löydettiin ihan hyvät spotit mistä ohjelmanumeroa tiirailla. Myös tästä muodostui sellainen tapahtuma, jonne ehdottomasti haluan osallistua uudelleenkin ja oikein pitkän kaavan kautta, lähtien retkelle jo heti aamupäivästä.

Marraskuun aikana huomasin, että opiskelumotivaatio alkoi hieman laskea ja olin todella, todella väsynyt koko ajan. Puhelimen kuvista ei Kekrijuhlan lisäksi hirveästi muita muistoja löydy, mutta koska marraskuusta ei niin pitkä aika ole, muistissa on vielä marraskuun tärkeimmät tapahtumat: mummoni miesystävän hautajaiset, ja vähän iloisempana mieheni työpaikan pikkujoulut, jonne oli myös avecit kutsuttu. Marraskuun lopulla selvisi syykin yllättävälle väsymykselle, kun tein positiivisen raskaustestin.

JOULUKUU

Jouluaatto

 

Väsymys ja voimattomuus on jatkunut jonkin verran myös joulukuussa, vaikka kaikkein pahin väsymys onneksi jäi jo taakse. En kuitenkaan jaksanut tehdä juurikaan mitään ylimääräistä, ja esimerkiksi joulukoristelut ovat tänä vuonna olleet vähän pakkopullaa, vaikka yleensä nautin siitä kun olen saanut kaivaa joulukoristeet esiin ja sisustaa asuntoa talvisella ja jouluisella teemalla. Jätin opinnoistani matematiikan kurssin kesken, jotta saisin muista kursseista paremmat arvosanat, ja käyn tekemässä matikan uudelleen sitten kun jaksamista on enemmän. Todennäköisesti minun täytyy kuitenkin hetkeksi keskeyttää opinnot, joten päätin tehdä nyt vain sen verran kuin jaksan. Toinen iso päätös, jonka joulukuussa ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeen tein, oli se, että päätin lopettaa laihduttamisen. Raskauden myötä painoa tulee väistämättä lisää ja keho muuttuu, ja tällä hetkellä omaa ulkonäköäni tärkeämpää on ehdottomasti se että saisin terveen lapsen. 

Opinnot lipuivat loppua kohden hieman hammasta purren, mutta myös opintojen suhteen olen päättänyt antaa itselleni vähän löysää. Olen tähän asti ollut todella kunniahimoinen, mutta raskauden myötä olen saanut hieman myös perspektiiviä tähän asiaan. Elämään täytyy mahtua muutakin kuin opinnot, enkä halua niiden takia väsyttää itseäni. ICT-alalla töitä kuitenkin riittää, joten täydellistä todistusta tärkeämpää on valmistua ja päästä töihin. 

Joulunviettoon lähdin viikon verran etuajassa vanhempieni luokse. Kaipasin maaseudun rauhaa ja pientä maisemanvaihdosta, kun kotona tuntui seinät välillä kaatuvan päälle. Ja se olikin hyvä ajatus. Puolisoni tuli perästä aattoa edeltävänä iltana, ja jouluaaton vietimme minun vanhempieni luona. Joulupäiväksi lähdimme anoppilaan, moikkasimme mieheni lapsuudenkavereita ja käytiin vielä sukuloimassa minun mummoni, joka asuu samoilla nurkilla. Parin viikon reissunpäällä olemisen jälkeen oli taas mukavaa palata kotiin. 

LOPUKSI

Tämä katsaus menneeseen vuoteen paisuikin isommaksi, mitä alkuun ajattelin. Jotenkin vuosi tuntuu todella tyhjältä, siltä että mitään ei olisi tapahtunut, mutta kuten tästä postauksesta käy ilmi niin tilanne on oikeastaan päin vastoin ja olen mennyt ja touhunnut vaikka missä. Ajattelin, että voisin jatkossa tehdä blogiin pienen koosteen joka kuukausi, niin ehkä ensi vuodelle saadaan hieman tiivistetympi versio kuluneesta vuodesta :)