Tammikuu 2022

Talvista maisemaa Ruukinrannassa

 

Tammikuu on tänä vuonna ollut ristiriitaisten tunteiden täyttämä. Se tuntui loputtoman pitkältä, mutta kului suht vikkelään. Se on ollut luminen, mutta myös märkä ja sateinen. Olen ollut väsynyt ja motivaatio on ollut kateissa, mutta olen myös innostunut asioista ja kokeillut uusia juttuja. Kurkistetaan tässä postauksessa hieman siihen, mitä tammikuu on pitänyt sisällään.

 

Tammikuun suosikit:

♡ Scrapbook-askartelu

♡ Tarratulostimen hankinta

♡ Valokuvaus ikivanhalla Canon 450d-järkkärillä

♡ Luistelu monen vuoden tauon jälkeen

♡ Lukeminen

 

 


Oikeastaan jo vähän ennen vuoden vaihdetta inspiroiduin valtavasti muistikirjatuunailusta, kun facebook ehdotti minulle ryhmää tästä aiheesta. Päätin aloittaa oman "unelmakarttakirjan", tai hyvinvointikirjan, jonne kokoaisin kuvia ja ajatuksia minua inspiroivista asioista, ja asioista jotka tuottavat minulle iloa. Löysin hyllystäni vanhan, keskenjääneen muistikirjan, ja päätin alkaa scrabbäilemään vanhojen tuherrusten päälle. Hankin myös tarratulostimen, jolla pystyy tulostamaan puhelimen valokuvista noin luottokortin kokoisia valokuvatarroja. Tämä on ollut tammikuun suosikkiostokseni.




Muistikirja-askartelun aloittaminen johti siihen, että aloin miettiä, millaisia kokemuksia haluaisin tältä talvelta. Muistin, että olen joskus nauttinut luistelusta, mutta en ollut vuosikausiin ollut jäällä. Liimasin kirjaani kuvan luistimista. Ei mennyt aikaakaan, kun selvitin, missä lähistöllä olisi luistelumahdollisuus ja törmäsin Espoon kaupungin sivuilla mainintaan Tapiolan jääpuutarhasta, jonka yhteydessä on myös luistinvuokraamo. Kävimme mieheni kanssa yhdessä testaamassa tasapainomme kuntoa, ja innostuttiin niin että hankittiin omat luistimet. Sittemmin olemme päässeet luistelemaan myös vähän lähemmäs, kentille joiden yhteydessä ei vuokrausta ole järjestetty. Ehkä ensi talvena uskaltaudun luonnon jäälle!

 

Auringonlasku Ruukinrannassa


Tätini päätti kaappejaan siivotessa luopua vanhasta järjestelmäkamerastaan, ja annoin sille uuden kodin. Olen kaivannut pientä ja kevyttä reissukameraa, jossa olisi kuitenkin säätömahdollisuuksia enemmän mitä puhelimen kamerassa. Tämä kameravanhus sopi siihen käyttötarkoitukseen oikein hyvin. Olen muutaman kerran napannut kameran mukaani kävelyretkilleni, ja olen nauttinut täysin rinnoin valokuvauksesta ilman suorituspaineita. Kamera on huomattavasti kevyempi ja pienempi ammattilaiskameraan verrattuna, eikä sen mukana kuljettaminen tunnu työläältä. On ollut ihana räpsiä kuvia kiinnostavista asioista, jotka matkalle osuvat. Joskus kuvat onnistuvat, joskus muistikortilla ei ole mitään mitä haluaisi jakaa eteenpäin mutta se ei haittaa. Tämän postauksen valokuvat (poislukien kollaasit) on vanhalla Canonilla räpsittyjä.


 

Talventörröttäjät tienreunassa


Olisin toivonut...

❦ Pystyväni keskittymään opintoihin paremmin

❦ Jaksaneeni panostaa vegaanihaasteeseen osallistumistani paremmin

❦ Ulkoilleeni enemmän

❦ Yleisesti olevani pirteämpi ja energisempi

 

Toisaalta tammikuu on ollut myös sumuinen ja paikallaan junnaava. Olen useasti istunut koko päivän tietokoneen ääressä kalenteriani tuijottaen, saamatta kuitenkaan yhden yhtä koulutehtävää suoritettua. Tehtävien kasaantuessa en ole viitsinyt ottaa aikaa esimerkiksi ulkoiluun tai juuri mihinkään muuhunkaan ylimääräiseen. Joskus päätän käydä ensin ulkona, sitten alkaa tekemään koulutehtäviä, mutta huomaankin olevani palattuani niin väsynyt että suunnitelmat jäävät taas. Onneksi kuluva moduuli ei ole kovin suuritöinen, joten toistaiseksi ainakin voi sanoa että asiat ovat vielä hallinnassa.

En osaa sanoa mikä lienee jaksamattomuuden pohjimmainen syy, mutta uskon että se on monen asian summa. Loputtomiin pitkittyvä korona ja sen mukanaan tuomat rajoitukset, omaan yksinäisyyteen eristäytyminen, huonoille rutiineille lipsuneet liikunta- ja ruokatottumukset, raskaus, yleinen pitkästyminen paikallaan vellovaan maailmaan. Onneksi helmikuulle on jo tiedossa edes hieman sosiaalisia kontakteja, ehkä siitä saa taas uutta energiaa yleiseen jaksamiseen.



Tammikuun randomit

❣ Söin erittäin lisääntymishaluisen klementiinin. Pikkuruisesta hedelmästä löytyi 31 siementä. 

❣ Kokeilin uutta reseptiä: jäädytetty jogurtti mustikoilla. Näyttää paremmalta, miltä lopulta maistui. Makeutta olisi kaivattu enemmän.

❣ Ostin upean muistikirjan pakanajutuilleni

❣ Sain mieheltäni kaksi random ponikirjaa, jotka hän löysi kirpparilta. Olin ala-asteikäisenä hillitön heppatyttö ja luin ponikirjoja valtavasti, joten nämä tuntuvat nostalgisilta.

❣ Ihailen kissan mielikuvista piilopaikkojen suhteen

❣ Sain vuoden ensimmäisen kirjan luettua. Eeva Kolu - Korkeintaan vähän väsynyt. Suosittelen tätä jokaiselle, joka kamppailee väsymyksen, riittämättömyyden tunteen, ainaisen suorittamisen ja/tai yhteiskunnan luomien paineiden suossa. Milleniaaneille, erityisesti naisille, jotka yrittävät kokoajan olla parempia työssä, elämässä, somessa, mutta mikään ei ikinä tunnu olevan tarpeeksi.



Kommentit